Luin sitten elämäkerran tai oikeastaan kaksikin samassa kirjassa. Eikä ollut mikään autofiktio, vaan ihan tutkittuun tietoon perustuvaa tekstiä. Kyseessä on kahden menestyneen naisen tarina. Tarinalla on muitakin yhtymäkohtia kuin samaan kirjaan päätyminen. Aikana, jolloin lesbosuhteita ei virallisesti ollut, asuivat ja matkustivat kirjan naiset yhdessä ja ilmiselvästi viihtyivät.
Wivi Lönn syntyi Tampereella 1872 rakastavaan perheeseen, Hanna 1874 Jyväskylään varakkaseen kauppiasperheeseen . Wivi käy tyttökoulun, mutta menee lukion sijasta Teollisuuskouluun ja myöhemmin paneutuu arkkitehtiopintoihin, Hannasta kasvatetaan kodinhengetärtä, mutta tyttö lähtee ulkomaanmatkoille perheen varallisuuden turvin. Hän työskentelee toimistotehtävissä isänsä firmassa ja menee kihloihinkin sopivan nuoren miehen, lääkäriksi opiskelevan papin pojan Johan Sonckin kanssa, mutta kihlaus purkautuu. Molemmat naiset jatkavat elämäänsä yksin, vaikka ovatkin sosiaalisina ihmisinä paljon tekemisissä ihmisten kanssa.
Wivistä tuli menestynyt arkkitehti, ensimmäisenä naisena miesten rinnalla. Hän suunnitteli Tampereelle useampia julkisia rakennuksia mm. tyttökoulun,palolaitoksen ja kauppaoppilaitoksen. Hannasta tulee Joh.Parvianen OY:n johtaja veljen kuoleman jälkeen. Sitä ennen hän on luonut oman seurapiirinsä ja keskittynyt mm. maanviljelytoimien kehittämiseen perheen omistamilla mailla. Hän saa ensimmäisenä naisena kauppaneuvoksen arvonimen 1907, samana vuonna kuin eduskuntaan valitaan naisia ensimmäistä kertaa. Itselliset naiset tapaavat 1910-luvulla.
_minä olisin heti halannut häntä heti paikalla, mutta kun me olimme vähän liika oudot vielä... sanoo Wivi myöhemmin haastattelussa s.122
Yhdessä työtä tehden heidän yhteiselonsa jatkuu. He luovat Säynätsaloon tehdasyhteisön, jossa huomioidaan työntekijöiden fyysinen ja henkinen , hengellinenkin hyvinvointi.Yhteiseloon kuuluivat useat huvilat ja matkustaminen Euroopassa, erityisesti sen kylpylöissä. Matkat kestivät kuukausia ja niitä tehtiin sota-aikoja lukuunottamatta vuosittain. Hanna käyttää paljon rahaa ja matkustaa suurten matkatavaroiden kanssa, Wivi elää matkoillakin vaatimattomammin. Hanna jaksaa vähemmän, koska hänellä on ylipainoa, Wivi on siro vanhaksi asti. Vastakohtaisuudesta huolimatta naiset pärjäävät yhdessä hyvin.
Puhutaan, että elämäkertateokset alkavat viehättää tietyssä iässä. On myös lukijoita, jotka lukevat elämäkertoja mielummin kuin fiktiota ja jotkut keskittyvät pelkästään tutkittuun faktaan. Minä olen tarinoiden ystävä ja kaunokirjallisuuden konstruktiot purevat minuun tosielämän kiemuroita paremmin. Tarkan tutkitun tiedon lukemisen koin tässäkin kirjassa tylsäksi, vaikka teos olikin hyvin kirjoitettu ja otsikot iskevästi laadittu. Ajan yleisiä liikkeitä ja ilmiöitä käsiteltiin myös naisten tarinoiden yhteydessä ja elämäntarinat saivat selitystä ja raamit tästä valaisusta.
Hyvin tehty kirja, mielenkiintoisia näkökulmia ja kysymyksenasetteluja. Elämänkertojen lukijat viihtyvät taatusti kirjan parissa. Ehkä minäkin saan siitä enemmän irti, kun kirjaa käsitellään lukupiirissä. Teoksen lopussa on lähdeluettelon lisäksi mittava luettelo Wivi Lönnin suunnittelemista rakennuksista.
Kristiina Markkanen & Leena Virtanen: Wivi & Hanna - Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet. Atena, 2021.kuvitettu, Kansi: Laura Noponen. 297 sivua
Tämä kirja kiinnostaa kovasti.
VastaaPoistaKannattaa ehdottomasti siihen tarttua - etenkin, jos elämäkerrat kuuluvat lukemistoosi.
VastaaPoista