WSOY 1983
Tsekinkielinen alkuteos :Kniha smichu a zapomneni 1978
Käsikirjoituksesta suom. Kirsti Siraste
Päällys: Urpo Huhtanen
261 sivua
Ensin kirja vaikutti yhtä viehättävältä kuin yli kolmekymmentä vuotta sitten, kun sen luin viimeksi. Silloin Milan Kundera oli minulle sankari, joka toi ihastuttavaa viriiliyttä, seksuaalista aktiivisuutta ja kokeilunhalua kirjoihinsakin. Lisäksi hän osasi kirjoittaa. Hän oli poliittisesti vainottu ja joutui muuttamaan Tsekkoslovakiasta 1975 Pariisiin. Sittemmin häntä on syytetty kirjailijatoverinsa ilmiantamisesta ja viimeisin uutinen hänestä koski Tsekin kansalaisuuden saamista.
Mestariteokseksi mainostettu kertomuskokoelma tuntui nyt minusta aikaansa sidotulta enkä enää innostunut. Vahvasti kertomuksissa on läsnä Tsekkoslovakian miehitys ja seksuaaliset kokeilut. Kertomukset ovat usein moniosaisia, romaanimaisen pitkiä tarinoita. Joskus ne kertovat kokonaisen elämäntarinan, kuten tarjoilijana Taminan tapauksessa. Kerrontaan sekoittuu fantasiaa ja Jan Blomstedtin esipuheessa Taminan kohtalossa nähdään allegoria Tsekkoslovakian kohtalolle historiassa. Kundera vetää itse kertomukseen mukaan neuvostovallalle uskollisen Husakin, joka vetoaa lapsiin - ei tulevaisuuden toivona, vaan olentoina, jotka ovat valmiit tottelemaan käskyjä. Itse luin Taminan elämänkertaa menneisyyteen eli kuolleen miehensä muistoon takertuneen naisen selviämiskertomuksena. Tamina joutuu saarelle, jossa on vain lapsia ja poisselvittyään hän ei enää ole kahvilaan poikkeavien asiakkaiden ymmärtäväinen kuulija, mutta on toisaalta päässyt irti menneisyytensä vaatimuksista.
Kirjoittaa Kundera osasi ja tuoda kerrontaansa yllättäviä elementtejä. Enempää en hänestä enää irti saanut, jos sitäkään. Tulipahan kerrattua.
Nainen antaa, mies ottaa.Nainen verhoutuu, mies repii häneltä vaatteet. Tuollaisia ovat ne ikimuistoiset kuvat, joita meissä on. s242
Vaikka Kundera antaa romaanihenkilönsä väittää tuota miehistä näkemystä vastaan, tuntuu silti, että hän on itse sen vankka kannattaja.
Silloin tällöin olisi ehkä terveellistä palata niihin kirjoihin, joista aikoinaan piti. Tämä kirja ei ollut niin suurenmoinen kuin muistin sen olevan. Luin sen silti kokonaan ja jotkut kertomukset herättivät mielenkiinnonkin. Aika tavalla aikkaan sidottu kokoelma kuitenkin oli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti