lauantai 17. helmikuuta 2018

Harari, Yuval Noah: Homo Deus

Yuval Noah Harari
 Homo Deus - huomisen lyhyt historia
Bazar 2017
Alkuteos: Homo Deus. A Brief History of Tomorrow 2015
suom. Jaana Iso-Markku
447 sivua

Tässäpä kirja, joka mullisti ajatusmaailmaani ja vei sitä uuteen suuntaan. Tekijä on historiantutkija, joka on väitellyt tohtoriksi Oxfordin yliopistossa ja opettaa nyt historiaa Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa. Tämä kirja, kuten myös tekijän edellinen Sapiens - ihmisen lyhyt historia on käännetty useille kielille. Molemmat kirjat ovat olleet suosittuja, enkä ihmettele. Harari yhdistää tulevaisuuden skenaarioissaan mm. luonnontiedettä, historiaa ja filosofiaa ja tekee sen niin kiinnostavasti ja sujuvasti, että tieteellisen tekstin mukaan pääsee kaltaiseni maallikkokin ja paatunut kaunokirjallisuuden lukija.

Kun ihmisten usko itseensä lisääntyi, eettisen tiedon hankinnalle syntyi uusi kaava: Tieto=kokemuksetxHerkkyys. Jos haluamme tietää vastauksen johonkin eettiseen kysymykseen, meidän on oltava yhteydessä sisäisiin kokemuksiimme ja havainnoitava niitä äärimmäisellä herkkyydellä s. 248

Ihminen on historiansa aikana lisännyt uskoa itseensä ja omiin tekemisiinsä siinä määrin, että on valmis asettumaan jumalan paikalle ja ratkaisemaan tiedon avulla ongelmat, joihin aikaisemmin pyysi apua jumalilta.

Kokeva minä on lisäksi usein niin voimakas, että se pystyy tekemään tyhjäksi kertovan minän parhaatkin suunnitelmat s. 310

Eikä tässä ole kysymys tunteista, joihin joku perussuomalainen poliitikko perusti oikeellisuutta taannoin ("se on totta, jos sinusta siltä tuntuu"), vaan pikemminkin aistimaan herkistynyt kokeva minä tavoittaa totuuden kertovaa ja selittävää minää varmemmin.

Jokaisen yksittäisen äämestäjän, asiakkaan ja  katsojan tulisi sen sijaan käyttää vapaata tahtoaan siihen, että hän luo merkityksen oman elämänsä lisäksi myös koko maailmankaikkeudelle. s.315

Maailmankaikkeus määrittää yksilön olemista ja suhteemme siihen määrittää omaa merkityksellisyyttä. En pystynyt ottamaan vastaan Hararin todistelua jatkuvan kasvun oikeutuksesta. Harari väittää, että suuret keksinnöt ihmiskunnan parhaaksi vaativat lisää panostusta tutkimukseen, mikä on mahdollista vain jatkuvan kasvun avulla. Itse kuvittelen oikeudenmukaisella resurssienjaolla olevan merkitystä.

Vaikka pitäisi oikeudenmukaisuutta voittoa tärkeämpänä päämääränä, kannattaisi todennäköisesti silti korvata sotilaat ja lentäjät autonomisilla roboteilla ja lennokeilla....Tietokoneet, joihin on ohjelmoitu eettiset algoritmit, pystyvät paljon helpommin toimimaan kansainvälisen rikostuomioistuimen viimeisimpien päätösten mukaisesti. s.320

Tämän hyväksymisessä on ihmiskunnalla vielä pitkä taival, vaikka sodankäynti ihmishenkiä uhraten tuntuu äkkipäätä sekin moraalittomalta. Vaan kumpi on pahempaa, koneellinen sodankäynti vai ihminen ase kourassa toista vastassa?

1900-luvulla lääketieteen tavoitteena oli sairaiden parantaminen. 2000-luvulla lääketieteen tavoitteena on yhä lisääntyvässä määrin terveiden paranteleminen. s.357

Geenitekniikan avulla pystytään myös muokkaamaan maapallolla eläviä ja sen myötä maapallon tulevaisuutta.

Suurimmassa osassa ihmismieltä ja inhimillisiä kokemuksia koskevissa tutkimuksissa on kuitenkin käytetty tutkimusaineistona länsimaissa, pitkälle koulutetuissa, teollistuneissa, rikkaissa ja demokraattisissa yhteiskunnissa eläviä ihmisä, jotka eivät ole edustava otos ihmiskunnasta.  western, educated,industrialised,rich an democratic; WEIRD s.363

Loppujen lopuksi tietämyksemme ihmismielestä ja terveen ihmismielen määrittely  perustuu rajalliseen tutkimusaineistoon ja sen myötä teknohumanismi ja ihmismielen manipulointi aiheuttavat hallitsemattoman riskin.

Hajuaistin ja huomioimiskyvyn lisäksi olemme menettämässä kyvyn nähdä unia....Matemaattiset taidot ovat talouselämän kannalta tärkeämpiä kuin kukkien haistelu tai keijukaisista uneksiminen. ss.370-371

Varmaan näin on ja on jo pitkään ollutkin, mutta haluan silti haistella ja uneksia, minä reliikkikeiju!

Kapitalismi ei voittanut kommunismia siksi, että kapitalismi olisi ollut moraalisesti parempi järjestelmä tai siksi, että yksilönvapaudet ovat pyhiä, tai siksi, että Jumala olisi ollut vihainen kommunistipakanoille. Pikemminkin kapitalismi voitti kylmän sodan, koska hajautettu datankäsittely toimii keskitettyä datankäsittelyä paremmin, ainakin kiihtyvien teknisten muutosten aikakaudella..... Kun kaikki data kootaan yhteen salaiseen bunkkeriin ja kaikki tärkeät päätökset tekee ryhmä iäkkäitä apparatsikkeja, kyetään kyllä valmistamaan vaunulasteittain ydinpommeja, mutta ei mitään Applea tai Wikipediaa. s.380

On siis tärkeämpää jakaa tietoa kuin salata sitä, perehtyä kuin olla välinpitämätön ja osallistua ennemmin kuin luottaa eliitin oikeaan johdatukseen. Harari väittää, että nykyisellään meitä enemmänkin hallinnoidaan kuin hallitaan, koska poliitikoilta puuttuu pitkän tähtäimen visio. Hänen näkemyksensä mukaan dataismi, tekoäly ja geenitekniikka pelastavat ihmiskunnan tulevaisuuden maapallolla, jonka suurin uhka on seurausta ihmisen lyhytnäköisestä toiminnasta:maapallon lämpeneminen ja  ilmastonmuutos.

Pystyykö ihminen korjaamaan sen vahingon, jonka on pannut alulle ja jo aiheuttanut?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti