Iwey, Eowyn: Lumilapsi

Miten viehättävän talvikirjan löysinkään Kirjallisuuden ystävät- facebookryhmästä! Nautin lukemastani enkä, kertaakaan miettinyt, jaksanko loppuun tai onko kirja lukemisen arvoinen. Tarina Alaskasta uutta alkua etsivästä lapsettomasta pariskunnasta, Jackista ja Mabelista on kaunis aikuisten satu. Aviopari aikoo elättää itsensä maata viljellen seudulla, josta ei tunne ketään. Mukanaan he ovat tuoneet työkykynsä ja surunsa kuolleesta lapsesta. Uusia lapsia ei enää tulisi, sillä ikä painaa jo työnteossakin.

Epäilys kyyhötti hänen olkapäällään valmiina tarraamaan häntä kurkusta ja kuiskutti hänen korvaansa: Sinä olet vanha mies. Vanha, vanha mies. s.74

Onneksi seudulla asuu neuvokas perhe, joka tarjoaa ystävyyttään ja apuaan: Ester ja George Benson sekä heidän kolme poikaansa, joista etenkin nuorin Garreth tulee tärkeäksi apuriksi. Maanviljely ei lyhyen kesän aikana ole helppoa, mutta Garrethilla on tietoa ja taitoja, jotka tulevat tarpeeseen. Maatilan ja kodin askareiden kuvaaminen kaunistaa arkiset toimet.

Kaavan seuraaminen soi jonkinlaista lohtua, rauhaisaa vastapainoa päivän peltotöille. Maanviljely oli rankkaa ja uuvuttavaa, paljolti uskon asia. - viljelijä panosti kaiken omistamaansa maahan, mutta viime kädessä ei ollut hänestä kiinni, satoitko vai ei. Ompelu oli erilaista. Mabel tiesi, että jos hän olisi kärsivällinen jä säntillinen, jos hän seuraisi tarkasti merkkiviivoja, suorittaisi jokaisen eteen tulevan vaiheen ja noudattaisi sääntöjä, kaikki olisi juuri niin kuin pitikin, kun takki käännettäisiin oikein päin. Pieni ihme sinänsä, niitä elämä harvoin tarjosi. s. 225

 Viihtymisen kannalta on kuitenkin vielä tärkeämpää, että Jackille ja Mabelille näyttäytyy lumityttö Faina. Sadunomainen olento tuntuu muuttuneen eläväksi pihaan muotoillusta lumilapsesta ja Mabelin on vaikea saada Estheriä uskomaan lapsen olemassaoloon. Itsekin hän muistelee venäläistä satua lumilapsesta ja pyytää sisartaan lähettämään kirjan lapsuuden kodistaan. Sisko toteuttaa toiveen, mutta kommentoi saatekirjeessä kirjaa:

Miten traaginen tarina! En käsitä, miksi näiden lasten tarinoiden on aina päätyttävä niin hirvittävästi. Jos minä josku kerron tämän lapsenlapsilleni, taidan muuttaa lopun ja annan kaikkien elää onnellisena elämänsä loppuun asti. Mehän saamme tehdä niin, emmekö saakin, Mabel? Keksiä omat loppumme ja valita surun sijasta ilon. 143

Minulla on tunne, että pilaan kirjan, jos siitä enemmän kerron, enkä sitä totisesti halua. Toivottavasti moni lukee tämän ihanan sadun.

Eowyn Iwey
Lumilapsi
Bazar 2013
The Snow Child 2012
Suom Marja Helanen
418 sivua