Iwey, Eowyn: Lumilapsi

Miten viehättävän talvikirjan löysinkään Kirjallisuuden ystävät- facebookryhmästä! Nautin lukemastani enkä, kertaakaan miettinyt, jaksanko loppuun tai onko kirja lukemisen arvoinen. Tarina Alaskasta uutta alkua etsivästä lapsettomasta pariskunnasta, Jackista ja Mabelista on kaunis aikuisten satu. Aviopari aikoo elättää itsensä maata viljellen seudulla, josta ei tunne ketään. Mukanaan he ovat tuoneet työkykynsä ja surunsa kuolleesta lapsesta. Uusia lapsia ei enää tulisi, sillä ikä painaa jo työnteossakin.

Epäilys kyyhötti hänen olkapäällään valmiina tarraamaan häntä kurkusta ja kuiskutti hänen korvaansa: Sinä olet vanha mies. Vanha, vanha mies. s.74

Onneksi seudulla asuu neuvokas perhe, joka tarjoaa ystävyyttään ja apuaan: Ester ja George Benson sekä heidän kolme poikaansa, joista etenkin nuorin Garreth tulee tärkeäksi apuriksi. Maanviljely ei lyhyen kesän aikana ole helppoa, mutta Garrethilla on tietoa ja taitoja, jotka tulevat tarpeeseen. Maatilan ja kodin askareiden kuvaaminen kaunistaa arkiset toimet.

Kaavan seuraaminen soi jonkinlaista lohtua, rauhaisaa vastapainoa päivän peltotöille. Maanviljely oli rankkaa ja uuvuttavaa, paljolti uskon asia. - viljelijä panosti kaiken omistamaansa maahan, mutta viime kädessä ei ollut hänestä kiinni, satoitko vai ei. Ompelu oli erilaista. Mabel tiesi, että jos hän olisi kärsivällinen jä säntillinen, jos hän seuraisi tarkasti merkkiviivoja, suorittaisi jokaisen eteen tulevan vaiheen ja noudattaisi sääntöjä, kaikki olisi juuri niin kuin pitikin, kun takki käännettäisiin oikein päin. Pieni ihme sinänsä, niitä elämä harvoin tarjosi. s. 225

 Viihtymisen kannalta on kuitenkin vielä tärkeämpää, että Jackille ja Mabelille näyttäytyy lumityttö Faina. Sadunomainen olento tuntuu muuttuneen eläväksi pihaan muotoillusta lumilapsesta ja Mabelin on vaikea saada Estheriä uskomaan lapsen olemassaoloon. Itsekin hän muistelee venäläistä satua lumilapsesta ja pyytää sisartaan lähettämään kirjan lapsuuden kodistaan. Sisko toteuttaa toiveen, mutta kommentoi saatekirjeessä kirjaa:

Miten traaginen tarina! En käsitä, miksi näiden lasten tarinoiden on aina päätyttävä niin hirvittävästi. Jos minä josku kerron tämän lapsenlapsilleni, taidan muuttaa lopun ja annan kaikkien elää onnellisena elämänsä loppuun asti. Mehän saamme tehdä niin, emmekö saakin, Mabel? Keksiä omat loppumme ja valita surun sijasta ilon. 143

Minulla on tunne, että pilaan kirjan, jos siitä enemmän kerron, enkä sitä totisesti halua. Toivottavasti moni lukee tämän ihanan sadun.

Eowyn Iwey
Lumilapsi
Bazar 2013
The Snow Child 2012
Suom Marja Helanen
418 sivua

Harari, Yuval Noah: Homo Deus

Yuval Noah Harari
 Homo Deus - huomisen lyhyt historia
Bazar 2017
Alkuteos: Homo Deus. A Brief History of Tomorrow 2015
suom. Jaana Iso-Markku
447 sivua

Tässäpä kirja, joka mullisti ajatusmaailmaani ja vei sitä uuteen suuntaan. Tekijä on historiantutkija, joka on väitellyt tohtoriksi Oxfordin yliopistossa ja opettaa nyt historiaa Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa. Tämä kirja, kuten myös tekijän edellinen Sapiens - ihmisen lyhyt historia on käännetty useille kielille. Molemmat kirjat ovat olleet suosittuja, enkä ihmettele. Harari yhdistää tulevaisuuden skenaarioissaan mm. luonnontiedettä, historiaa ja filosofiaa ja tekee sen niin kiinnostavasti ja sujuvasti, että tieteellisen tekstin mukaan pääsee kaltaiseni maallikkokin ja paatunut kaunokirjallisuuden lukija.

Kun ihmisten usko itseensä lisääntyi, eettisen tiedon hankinnalle syntyi uusi kaava: Tieto=kokemuksetxHerkkyys. Jos haluamme tietää vastauksen johonkin eettiseen kysymykseen, meidän on oltava yhteydessä sisäisiin kokemuksiimme ja havainnoitava niitä äärimmäisellä herkkyydellä s. 248

Ihminen on historiansa aikana lisännyt uskoa itseensä ja omiin tekemisiinsä siinä määrin, että on valmis asettumaan jumalan paikalle ja ratkaisemaan tiedon avulla ongelmat, joihin aikaisemmin pyysi apua jumalilta.

Kokeva minä on lisäksi usein niin voimakas, että se pystyy tekemään tyhjäksi kertovan minän parhaatkin suunnitelmat s. 310

Eikä tässä ole kysymys tunteista, joihin joku perussuomalainen poliitikko perusti oikeellisuutta taannoin ("se on totta, jos sinusta siltä tuntuu"), vaan pikemminkin aistimaan herkistynyt kokeva minä tavoittaa totuuden kertovaa ja selittävää minää varmemmin.

Jokaisen yksittäisen äämestäjän, asiakkaan ja  katsojan tulisi sen sijaan käyttää vapaata tahtoaan siihen, että hän luo merkityksen oman elämänsä lisäksi myös koko maailmankaikkeudelle. s.315

Maailmankaikkeus määrittää yksilön olemista ja suhteemme siihen määrittää omaa merkityksellisyyttä. En pystynyt ottamaan vastaan Hararin todistelua jatkuvan kasvun oikeutuksesta. Harari väittää, että suuret keksinnöt ihmiskunnan parhaaksi vaativat lisää panostusta tutkimukseen, mikä on mahdollista vain jatkuvan kasvun avulla. Itse kuvittelen oikeudenmukaisella resurssienjaolla olevan merkitystä.

Vaikka pitäisi oikeudenmukaisuutta voittoa tärkeämpänä päämääränä, kannattaisi todennäköisesti silti korvata sotilaat ja lentäjät autonomisilla roboteilla ja lennokeilla....Tietokoneet, joihin on ohjelmoitu eettiset algoritmit, pystyvät paljon helpommin toimimaan kansainvälisen rikostuomioistuimen viimeisimpien päätösten mukaisesti. s.320

Tämän hyväksymisessä on ihmiskunnalla vielä pitkä taival, vaikka sodankäynti ihmishenkiä uhraten tuntuu äkkipäätä sekin moraalittomalta. Vaan kumpi on pahempaa, koneellinen sodankäynti vai ihminen ase kourassa toista vastassa?

1900-luvulla lääketieteen tavoitteena oli sairaiden parantaminen. 2000-luvulla lääketieteen tavoitteena on yhä lisääntyvässä määrin terveiden paranteleminen. s.357

Geenitekniikan avulla pystytään myös muokkaamaan maapallolla eläviä ja sen myötä maapallon tulevaisuutta.

Suurimmassa osassa ihmismieltä ja inhimillisiä kokemuksia koskevissa tutkimuksissa on kuitenkin käytetty tutkimusaineistona länsimaissa, pitkälle koulutetuissa, teollistuneissa, rikkaissa ja demokraattisissa yhteiskunnissa eläviä ihmisä, jotka eivät ole edustava otos ihmiskunnasta.  western, educated,industrialised,rich an democratic; WEIRD s.363

Loppujen lopuksi tietämyksemme ihmismielestä ja terveen ihmismielen määrittely  perustuu rajalliseen tutkimusaineistoon ja sen myötä teknohumanismi ja ihmismielen manipulointi aiheuttavat hallitsemattoman riskin.

Hajuaistin ja huomioimiskyvyn lisäksi olemme menettämässä kyvyn nähdä unia....Matemaattiset taidot ovat talouselämän kannalta tärkeämpiä kuin kukkien haistelu tai keijukaisista uneksiminen. ss.370-371

Varmaan näin on ja on jo pitkään ollutkin, mutta haluan silti haistella ja uneksia, minä reliikkikeiju!

Kapitalismi ei voittanut kommunismia siksi, että kapitalismi olisi ollut moraalisesti parempi järjestelmä tai siksi, että yksilönvapaudet ovat pyhiä, tai siksi, että Jumala olisi ollut vihainen kommunistipakanoille. Pikemminkin kapitalismi voitti kylmän sodan, koska hajautettu datankäsittely toimii keskitettyä datankäsittelyä paremmin, ainakin kiihtyvien teknisten muutosten aikakaudella..... Kun kaikki data kootaan yhteen salaiseen bunkkeriin ja kaikki tärkeät päätökset tekee ryhmä iäkkäitä apparatsikkeja, kyetään kyllä valmistamaan vaunulasteittain ydinpommeja, mutta ei mitään Applea tai Wikipediaa. s.380

On siis tärkeämpää jakaa tietoa kuin salata sitä, perehtyä kuin olla välinpitämätön ja osallistua ennemmin kuin luottaa eliitin oikeaan johdatukseen. Harari väittää, että nykyisellään meitä enemmänkin hallinnoidaan kuin hallitaan, koska poliitikoilta puuttuu pitkän tähtäimen visio. Hänen näkemyksensä mukaan dataismi, tekoäly ja geenitekniikka pelastavat ihmiskunnan tulevaisuuden maapallolla, jonka suurin uhka on seurausta ihmisen lyhytnäköisestä toiminnasta:maapallon lämpeneminen ja  ilmastonmuutos.

Pystyykö ihminen korjaamaan sen vahingon, jonka on pannut alulle ja jo aiheuttanut?

Utrio Kaari: Isabella

Nyt olen Utrioni lukenut. Vuosikausia olen seurannut kirjailijan esiintymisiä, sanavalmiutta ja sujuvaa ulosantia. Erityisesti on jäänyt mieleeni kirjailijan kommentti käsityöläiskirjailijoista: heitäkin tarvitaan ja itse Utrio katsoi kuuluvansa näihin kirjailijoihin. Käsittääkseni heidän kirjoitustapansa muistuttaa käsityöläisen tapaa tehdä töitä: tutkimista, tarkkuutta ja pakertamista, yksityiskohtiin paneutumista ja huolellista työskentelyä.
Isabella syntyy rikkaan Simon de Grahamin ainoaksi lapseksi, jota Isä, Osmankartanon ritari rakastaa ja hemmottelee, jonkun mielestä liikaakin. Tytär on tumma ja kaunis ja tarmokkaat sukulaisnaiset ottavat kasvatusvastuuta synnytyksessä kuolleen äidin sijaan. Pientä tytärtä hoitaa ensin imettäjä Kultavilja, sitten rahanhimoinen ritarin ensimmäisen vaimon sukulainen, joka pelottaa tytön puhumattomaksi. Henrik Rikkaan kartanossa Halikon Rikailassa Marita Tavast kasvattaa neidosta kaunotarta ja Uro toimii hänen henkivartijanaan. Täällä kasvavat myös Niklas Tavast, komea uros sinisine silmineen ja hänen sisarensa Anna.
1300-luvun Itämaan linnoitukset Turusta Viipurin linnaan toimivat taistelujen ja rakkaustarinan näyttämönä. Rakkaustarina syntyy Annan ja Maunu Yölinnun, pirkkamiesten lapinvoudin välillä. Simon-isälläkin on jalkavaimonsa leski Hildegarde. Tärkeintä on kuitenkin tummaksi kaunottareksi kasvaneen Isabellan ja hänen kasvinkumppaninsa hämäläisen ritarin Niklas Tavastin rakkaustarina, jossa vuoroin lämpenee toinen ja vuoroin toinen ja valmista tulee vasta viimeisllä sivuilla, tietysti. Nyt lähestyessäni 70-vuoden ikärajaa tajuan saaneeni nuorena ensimmäisen seksivalistuksen juuri tämäntapaisista intohimon kuvauksista.

Minä vien sinut pohjoiseen, pirkkalainen mutisi Annan korvaan. - Minä vien sinut pohjoiseen ja otan sinut hangella tuhannen tähden alla. Joka aamu me synnymme uudelleen ja joka yö me vaellamme pohjan perien laidattomat erämaat. joka yö me yhdymme revontulten loistossa, aina uudessa paikassa. Meillä ei ole rantaa eikä rajaa, eikä kukaan määrää meitä, sinua ja minua.s.172

Nyt tuon eipäs-juupas-leikin kuvauksen lukeminen oli uuvuttavaa ja taidan nyt ymmärtää, mitä vatulointi tarkoittaa.

Kaavamaisen juonen lomaan sisältyy kuitenkin tarkkaa kuvausta ruuista ja vaatetuksesta, ajan tavoista. Elämä on raakaa ja rankkaa, mutta Jumala auttaa (yleensä).

Kaikki kävi niinkuin oli odotettukin paitsi Svanhild Erlendsdottirin kohtaloa, mutta sellaista tapahtui valtauksessa, jossa päälliköt harvoin pystyivät hallitsemaan miestensä verenhimoa. Ikävä oli, että vaimo Svanhild joutui kuolemaan ilman viimeistä voitelua, varsinkin kun hän eli synnissä ritari Narven kanssa. Toisaalta linnan kaikki asukkaat ripittäytyivät vähän väliä ja saivat synninpäästön pahan äkkikuoleman varalta, niin että eivät hänen asiansa kovin surkeasti olleet. s. 225

- Sigrid, miten sinä olet ajatellut selittää siveettömyytesi rippi-isällesi?
Sigrid Bielke muuttui silmänräpäyksessä iloluontoisesta pullukasta korskeaksi vallasnaiseksi.
- Papit valvokoot rahvaan parittelua. Yhdenkään Bielken tekemisiin heillä ei ole mitään sanomista . s.370

Ihailen kirjailijan kykyä tehdä historia eläväksi, tuoda se ihmisten toiminnan kautta lähemmäsi kuin sodat ja vuosiluvut sen toisivat. Ihailen kirjailijan elämää ja mittavaa elämäntyötä niin kirjailjana kuin omien ihanteidensa edistäjänä. En kuitenkaan tiedä, luenko toista hänen kirjoittamaansa kirjaa. Onko minulla aikaa sellaiseen?

Kaari Utrio
Isabella
Tammi 1988
440 sivua