Professori ja taloudenhoitaja
Tammi 2016
Suom. Antti Valkama
286 sivua
Tätä kirjaa rakastin alusta loppuun asti. Kirjailija on Japanissa tunnettu, julkaissut yli 40 teosta vuodesta 1988 lähtien. Minä sain sen käsiini lähes sattumalta. Ehkä Murakami on tasoittanut tietä japanilaiselle kirjallisuudelle.
Kirja kertoo matematiikan professorista, jonka muisti on vaurioitunut liikenneonnettomuudessa siten, että hän muistaa ennen onnettomuutta vuonna 1973 tapahtuneet asiat, matematiikasta kaiken oppimansa ja tutkimansa, mutta lähimuisti ulottuu vain 80 minuutin päähän. Hän asuu kälynsä pihamökissä, ratkoo matematiikan ongelmia ja käly palkkaa hänelle taloudenhoitajia välitysfirman kautta. Taloudenhoitajat ovat vaihtuneet usein, joten paikkaa ei voi pitää helppona. Taloudenhoitaja, joka on 10-vuotiaan pojan huoltaja, on kirjan minä-kertoja. Professori kutsuu hänen poikaansa Juureksi, koska pojan päälaki on tasainen kuin neliöjuurella. Professori rakastaa lapsia ja niinpä taloudenhoitajan lapsi tulee ennenpitkää koulusta suoraan professorin luo, joka ratkoo koulumatematiikkaa pojan kanssa ja saa pojankin innostumaan opiskelusta tai oikeastaan ongelmien ratkaisemisesta.
Tietämättömyys ei ollut häpeä vaan tienviitta kohti uutta totuutta. s. 100
Heillä on toinenkin yhdistävä tekijä: molemmat ovat innostuneita baseballista - Professorin muistot pelistä ovat vain vuosikymmenten takaa. Taloudenhoitajan on koko ajan varottava rikkomasta työsuhteen ehtoja, joita muistisairas, hauras Professori ei ymmärrä. Joka aamu taloudenhoitajan on uudestaan esiteltävä itsensä Professorille ja ulkoilut on ajoitettava 80 minuutin ajanjaksolle.
Kirja sisältää matemaattisia probleemoja, laskuja ja kaavoja, puhetta alkuluvuista ja matematiikan kauneudesta. Se sisältää myös hellyyttä, elämän kauneutta ja pyyteetöntä ystävyyttä. Kaunis, lempeä tarina, jota voi suositella monille erilaisille lukijoille. Kirja jätti hyvän mielen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti