Alice Howland sairastuu viisikymppisenä alzheimerin tautiin. Hän on kognitiivisen psykologian professori, kolmen aikuisen lapsen äiti, joka elää rikasta ja monipuolista elämää menestyneen puolisonsa kanssa. Hän pitää huolta kunnostaan juoksulenkeillä ja on pidetty opettajana.
Kirjan kuvaama ajanjakso alkaa syyskuusta 2003 ja päättyy 2005. Tuona aikana Alicen sairaus etenee vauhdilla satunnaisesta muistamattomuudesta tilaan, jossa hän ei voi lähteä yksin kodistaan lenkille , koska eksyy ja unohtaa syödä, koska näkee ruokaa etsiessään jotain muuta. Hän on laatinut itselleen diagnoosin saatuaan ohjeet, miten toimia, kun ei enää muista tiettyjä asioita. Nuo ohjeet hän säätää avattavaksi joka aamu tärinähälytyksen avulla.
Alice, vastaa seuraaviin kysymyksiin:
1. Mikä kuukausi nyt on?
2. Missä sinä asut?
3. Missä työpaikkasi on?
4. Mikä on Annan syntymäkuukausi?
5. Miten monta lasta sinulla on?
Jos sinun on vaikea vastata johonkin näistä kysymyksistä, avaa tietokoneesi kansio nimeltä "Perhonen" ja naoudat sieltä löytyviä ohjeita heti.
Alicen työelämässä ja aiemmassa elämässä hankitut taidot ja älykkyys kannattelevat ja pitävät hänet toimintakykyisenä pitkään. Hän ei kadota täysin aloitekykyään, vaan perustaa varhaiseen alzheimerin tautiin sairastuneiden ryhmän ja pitää jopa luennon asiantuntijoille omien kokemustensa pohjalta. Vaan toimiiko ohje sittenkään?
Luulen, että tämä kirja on aukaissut tietä muille muistisairauksista kertoville kirjoille. Alicen elämää diagnoosin jälkeen on kuvattu koskettavasti, riipaisevasti ja yllättävän tarkasti. Lisa Genova on neurotieteiden tohtori, joka on tutkinut Parkinsonin taudin, huumeriippuvuuden sekä aivohalvauksen jälkeisen muistinmenetyksen molekyylisiä syitä.Tämä oli hänen esikoisromaaninsa ja sen jälkeen on ilmestynyt kaksi teosta, joita ei ole käännetty suomeksi. Minusta tämä on edelleen tärkeä kirja ja se vei minut Alicen pään sisään. Tunsin voimattomuutta ja masennusta, kun Alicekin niin tunsi taitojen kadotessa.
Minulla on ikävä itseäni.
Tunsin huolta ja syyllisyyttä Alicen lailla lapsien tulevaisuudesta, kun tauti todettiin perinnölliseksi. Tähän tarinaan ei voi kuvitella onnellista loppua, mutta tärkeä kirja tämä on edelleen, vaikka suomennoksessa toistuva kommunikaattori-sana paljastaa ilmestymisajankohdan jo jääneen menneisyyteen. Tieteellistä ajankohtaisuutta en pysty arvoimaan, tunteen tasolla tämä toimii.
Lisa Genova: Edelleen Alice. - WSOY, 2010. -Alkuteos: Still Alice, 2007. - Suom. Leena Tamminen. - 284 sivua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti