Ingemarsson Kajsa: Keltaisten sitruunoiden ravintola

Ingemarsson Kajsa

Keltaisten sitruunoiden ravintola
Seven pokkari, nid. 4.painos 2013
Otava 2007
Ruotsinkielinen alkuteos:Små citroner gula 2004
suom. Sanna Manninen
350 sivua


Tätä kirjaa lukiessa tulee armoton nälkä, sillä  se sijoittuu ravintolamaailmaan ja kuvaa hienoja trendiruokia ja niiden huolellista valmistamista hivelevän tarkasti.

Agnes saa potkut hienosta ravintolasta, jossa ehti työskennellä hovimestarina puoli vuotta. Työn löytäminen ei ole yksinkertaista, kun ei ole esittää suosituksia edellisestä paikasta. Kun poikaystävä vielä jättää, on selviämistarinan lähtötilanne valmis. Agnesilla on ystävä Lussan, joka ottaa elämän kevyesti  ja on aina valmis juhlimaan. Hänellä on myös hyvät vanhemmat ja sisko kotiseudulla sekä muutamia työn kautta tulleita ystäviä.  Kauan hänen ei tarvitse kitua Pastakuninkaan kassalla, kun uusi tilaisuus Kallen perustamassa ravintolassa avautuu.

Kuten näet, tämä ei ole mikään iso ravintola, tänne tulee noin viisikymmentä paikkaa. " Kalle kaivoi takataskustaan piirustuksen.s. 83

 Mutta miten vastaperustettu ravintola saadaan kannattamaan ja miten rakkauselämä järjestyy? Siinäpä juonta pyöritettäväksi. Vaikka juonikuvio oli aikalailla ennalta-arvattava ja muutamien henkilöiden mukanapyöriminen saattoi johtaa vain tietynlaiseen lopputulokseen, luin tämän viihteellisen romaanin ihan mielikseni. Lomalla sitä luin ja niissä oloissa (Espanjassa, jossa ravintola-aterioita syö useammin kuin kotioloissa) se jäi jopa joksikin aikaa mieleen pyörimään.

 Entiseen ammattiini kohdistuvaa kliseetä en malta jättää mainitsematta kuitenkaan :

Kaksi kapakoitsijaa kuulosti tylsältä, vähän samalta kuin Kaksi maanmittaria tai Kaksi kirjastonhoitajaa s. 101

Suomalaisten juomatavat eivät tulleet jouluna Costa del Solilla vastaan, mutta kirjassa niistä muistutetaan. Lieneekö kääntäjän lisäys?

Ruotsalaisten mielestä drinkki ei ollut koskaan liian vahva. Teneriffalla baarimikkona työskennellyt tuttu oli kertonut Agnesille. Italialaiset ja ranskalaiset valittivat, jos juomassa maistui liika viina, mutta ruotsalaiset (ja suomalaiset) vain kiittivät onneaan eivätkä olleet millänsäkään. Heidän puolestaan lasissa sai olla vaikka pelkkää viinaa, kunhan siitä ei tarvinnut maksaa ylimääräistä. s. 233

Miksi vieroksuisin viihdetä? Syönhän suklaatakin mielelläni, mutta se maistuu paremmalta kunnon ruuan välipalana ja silloin, kun sitä maistelee harvoin. Kansikuva viehätti sitruunoineen. Sen vuoksi olen kai kirjaan tarttunutkin jollain kirpparilla.