Taivaanpallo
Otava 2018
461 sivua
Kannen suunnittelu: Anna Lehtonen
Mitä voi enää sanoa tästä paljon käsitellystä kirjasta, josta melkein kaikki arvioijat ovat pitäneet ja josta itsekin pidin?
Kuolleenpuun Agnus kokee odottamattoman onnenpotkun, kun pääsee herra Halleyn ja Clarken apulaiseksi Saint Helenan saarella. Pojalle se merkitsee oppimisen alkua, sillä tähtitieteilijä Halley osaa opastaa rauhallisesti ja tietää, että nuori mieli on avoin ja kiinnostunut. Agnuksen elämä leskiäidin vanhimpana poikana ei ole helppo, vaikka oppia on saatu ja kykyjä on. Äiti Catherine turvautuu pastori Barthiin, jonka tarkoitukset epäilyttävät - erityisesti kuohuvaa kyläyhteisöä Pastorin pihapiiriin muuttavat myös sisar Ann sekä kaksoset: Äidin ja Annin lähes yhtäaikaa syntyneet pojat. Kyläläisten viha kohdistuu niin Agnukseen kuin kaksosiinkin ja heidän kauttaan viestiä lähetetään pastorille.
Agnus yrittää täyttää Halleyn antamaa tehtävää taivaankappaleiden liikkumisen kirjaajana, vaikka yhteys emämaahan ja siellä asuviin tutkijoihin katkeilee ja saaren poliittiset olot muuttuvst väkivaltaisiksi. Viimein Agnus lähetetään salamatkustajana laivan tähystyskorissa usean kuukauden merimatkalle Englantiin mukanaan pastorin viesti herra Halleylle niin takin vuoriin kätkettynä kuin sisäisesti opeteltuna.
Silloin kun saa olla omassaan tietää mitä seuraavaksi tekee. mutta kun on tällä lailla irti eikä missään ei tiedä. s. 289
Merimatkan kärsimykset ovat kohtuuttomia, mutta perillepääsy ei sekään takaa onnea muukalaisen elämään. Onneksi Agnuksella on loppumaton etsimisen, tutkimisen, lukemisen ja oppimisen halu, joka kantaa ymmärtävän opettajan. opastuksella yli ymmärtämättömien ja pahantahtoisten ihmisten ja vaikeiden olosuhteiden. Jalonen on sanonut, että kirja on lukemisen ylistys ja Agnuksen kautta sanoma välittyy oivallisesti.
Sitten en malta koska on niin kauan kun olen saanut lukea muuta kuin laivan tykkikannella pronssisiin putkiin valettuja merkintöjä ja ruumassa säkeistä ja kangaspakkojen suojakääröistä mitä niihin on maalilla piirretty. s. 308
Kuka tahansa viaton ja ajatuksiltaanpilaamaton omaa tuoreen mielen. Mieli on uutena altis oppivaisuuteen ja uuden sisällyksen keräämiseen. Silloin voi paljonkin kertyä sen vähäisen päälle minkä lapsi on ensimmäisinä vuosinaan ehtinyt luonnollisesti kokea ja saada ilman enempää opetusta, herra Haley alkaa kertoa.. s. 318
Agnuksessa on myös kirjailijaa itseään, kertoi Olli Jalonen haastattelussa. Ilmankos tuntuvat niin aidoilta pojan ajatukset. On toki kirja vaatinut myös paljon taustatyötä ja eläytymistä, sillä tuskin Jalonen on istunut tähystyskorissa ja kostutellut viimeisiä laivakorpun muruja syljellä. Lopputulos vuosikymmenten työstä on kuitenkin enemmän kuin 30.000 euron palkinnon arvoinen. Agnus asuu lukijoissa vielä kauan ja kirjan välittämä toivo ehkä vielä pitempään.
Näin mutkan kautta voin olla ylpeä itsestäni. Itseylpeys saa sydämen liikkumaan nopeammin, olen oppinut tunnustelemaan sitä kokeellisesti ja mittaamaan lyönnit. s. 351
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti