torstai 27. helmikuuta 2020

Anni Saastamoinen: Sirkka

Anni Saastamoinen
Sirkka
Kosmos 2019
188 sivua

Sirkka on sivuhenkilö, yksinasuja, joka ei tee itsestään numeroa. Siitä huolimatta Sirkka tietää, mitä tahtoo - tai ainakin melkein. Hän asuu yksin ja rakastaa järjestystä. Järjestys pitää olla paitsi omassa kodissa, myös kauppojen hyllyköissä. Kirpputoreilla Sirkka ei voi enää käydä, koska häntä häiritsevät eri suuntiin survaistut henkarit. Usein kaupoissakin Sirkka joutuu korjailemaan järjestystä. Roskienlajittelussa Sirkka on erityisen huolellinen ja muiden huolettomuus harmittaa.
Oman elämänsä Sirkka suunnittelee yhtä tarkasti. Hänellä on mankeloimispäivä ja kirjastopäivä, joista ei tingitä - paitsi joskus. Viherkasvien kastelupäivinä Sirkka nauttii pullollisen olutta. Pari miestä Sirkka kelpuuttaa seuraksi - ehkä, sillä yksinäisyys vaivaa joskus.
Paras ystävä on Natalia, joka on Sirkan täydellinen vastakohta: rempseä ja suurpiirteine
n. Sellainen on myös Sirkan äiti, joka viskoo siemenet maahan sikinsokin "taiteellisesti". Äiti tunkee Sirkan kodin harmaaseen sisustukseen keltaisen keinutuolin piristykseksi ja Sirkan kauhistukseksi.
Sirkka rakastaa työpäivien säännöllistä rytmiä niin, ettei halua pitää lomaa kuin pakotettuna. Kesällä on Sirkan mielestä jopa hauskaa olla  töissä muiden lomaillessa. Silloin ei tarvitse kärsiä lörpön työtoverin Sepon omituisista ruokailutavoistakaan.

Seposta Sirkka voisi ehkä pitää enemmän, ellei Seppo söisi kylmiä nakkeja työpöytänsä ääressä. Sirkka menee inhosta kananlihalle katsoessaan, kun Seppo syö eläimen satunnaisista osista jauhetusta massasta putkuloiksi muotoiltuja nitriittipötköjä kylminä. s.15

Tämä oli hauska kirja, mukaansatempaava, hellyttävä. Pidin erityisesti siitä, että Sirkka oppii hyväksymään itsensä sellaisena kuin on eikä tarvitse muiden hyväksyntää. Ehdottomasti lukemisen arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti