Honeyman Gail :Eleanorille kuuluu ihan hyvää

Kuinka pidinkään tästä kirjasta! Sen päähenkilö on kömpelö, epäsosiaalinen yksineläjä Eleanor Oliphant. Eleanor haluaa selvitä yksin. Hän on saanut työpaikan By Design-suunnitteluyrityksen toimistosta laskuttajana heti yliopistosta valmistumisensa jälkeen. Työnsä hän hoitaa hyvin, mutta työtovereista ei kukaan ole mielellään tekemisissä hänen kanssaan. Päinvastoin: takanapäin hänelle naureskellaan, ulkonäköa ja pukeutumista pilkataan eikä käytöstäkään oikein hyväksytä. Viikonloput Eleanor viettää asunnossaan turruttaen itsensä vodkalla. Hänen luonaan käyvät vain sosiaalityöntekijät ja hän on yhtetyksisä vain häntä alati solvaavaan ja vähättelevään äitiinsä, joka soittaa kerran viikossa. Jo kirjan alkussa käy ilmi, että jotain hyvin ikävää on tapahtunut aiemmin, mutta sitä ei Eleanor halua muistaa.

Yritykseen palkataan uusi it-asiantuntia Raymond, jonka apuun Eleanor joutuu turvautumaan. Raymond ei tee Eleanoriin minkäänlaista vaikutusta urheilukenkineen ja huonosti pukeutuvana ketjupolttajana, mutta jää jotenkin roikkumaan kuvioihin. Eleanor tähyilee kumppanikseen ihan toista miestä: Pilgrims -yhtyeen solistia Johnnie Lomondia, jonka hän on tosin nähnyt vain kerran ja silloinkin esiintymislavalla. Raymondin kanssa Eleanor tutustuu sattumalta uusiin ihmisiin kuten Sammyyn ja tämän perheeseen ja Raymondin kissoja rakastavaan, yksinäiseen äitiin.

Kirja on hauska, vaikka aihepiiri on vakava. Eleanorin havainnot ovat virkistäviä oivalluksia mainosmaailman itsestäänselvyyksien keskellä. Koko ajan taustalla on ajatus, että Eleanor selviää - sanoohan sen jo nimikin - mutta miten? Siitä kannattaa ottaa selvää. Todella lukemisen arvoinen kirja..